Estimated reading time: 7 minutes
Tarinoita kv-rintamalta
On aurinkoinen toukokuun päivä kun tamperelaisen koulutusvientiyrityksen ovista astuu sisään hymyileväinen Win Pa Pa Minn Myanmarista. Winillä on tänään vapaapäivä ja hän on päättänyt tulla tapaamaan Edunationin työporukkaa, josta on ehtinyt muodostumaan hänelle läheinen.
Win Pa Pa Minn vieraili Edunationin toimistolla vapaapäivänään lähihoitajan oppisopimuskoulutuksestaan.
Aasian tiikeristä Pohjolan perukoille
Vuosi 2023 on Win Pa Pa Minnille erityinen. Myanmarissa 40 vuotta sitten syntynyt päättäväinen nainen on ennen pyöreiden vuosien täyttymistä tehnyt elämänsä ehkä merkittävimmän päätöksen. Hän on alkuvuodesta vaihtanut Saudi-Arabian ja Singaporen Suomeen sekä työn sairaalan teho-osastolla lähihoitajan koulutukseen tarkoituksenaan asettua Pohjolaan pysyvästi. Monivuotinen työura aasialaisissa sairaaloissa sai jäädä kun Win kuuli mahdollisuudesta opiskella ja työllistyä Suomeen – maailman onnellisimpaan maahan, jossa on kasvava osaajapula ja tasavertaiset mahdollisuudet hyvään elämään niin Winille itselleen kuin hänen lapsilleenkin.
Win suoritti sairaanhoitajan tutkinnon kotimaassaan Myanmarissa noin 10 vuotta sitten. Tämän jälkeen hän suuntasi sairaalatöihin ensiksi 2,5 vuodeksi Saudi-Arabiaan ja sen jälkeen kahdeksi vuotta Singaporeen. Viimeisimpänä Win on työskennellyt kotimaassaan Myanmarissa teho-osastolla 2022 vuoteen asti.
Elämä ja työskentely Saudi-Arabiassa sekä yhdessä Aasian ”tiikereistä” Singaporessa oli kelvollista, mutta ei sitä mitä Win viime kädessä elämältään toivoi. ”Työ ja vapaa-aika eivät olleet oikein tasapainossa. Se, että en ollut singaporelainen, vaikutti palkkaukseen alentavasti. Minulla ei myöskään ikinä olisi auennut mahdollisuutta pysyvään oleskelulupaan. Lisäksi koulumaksut ovat niin korkeita, että lapsillani ei olisi ollut mahdollisuutta hyvään koulutukseen.”, luettelee Win syitä miksi Singaporesta ei muodostunut hänen lopullista kotiaan. ”Kotimaani Myanmarin taas en näe tarjoavan haluamani mahdollisuuksia perheelleni. 5- ja 8-vuotiaat lapsemme käyvät kansainvälistä koulua, jossa opiskellaan paljon, mutta ei kannusteta itsenäiseen ajatteluun ja leikin kautta oppimiseen kuten Suomessa.”, Win jatkaa.
Win valottaa, miten hän lopulta päätyi Suomeen:
”Tiesin Suomesta, että se on turvallinen hyvinvointivaltio, jossa ihmisistä välitetään ja että täällä on erinomainen koulutusjärjestelmä. Aloin selvittelemään koulutus- ja uramahdollisuuksia ja eräänä iltana löysin Edunationin Suomea googlaillessani.”
”Minulle kerrottiin Sataedun koulutusohjelmasta, jonka suoritettuani minulla voisi olla mahdollisuus jatkokouluttautua työskentelyn ohessa hoiva-alan ammattilaiseksi Suomessa. Vertailin opiskelun hintoja eri maissa ja eri ohjelmissa, ja totesin Sataedun ohjelman selkeästi kannattavimmaksi vaihtoehdoksi. Ystäväni on opiskellut lähihoitajaksi Joensuussa, mutta ohjelmamaksut olivat kalliimmat ja valmistuminen olisi kestänyt pidempään. Muissa maissa, kuten Australiassa, koulutusmaksut olisivat olleet moninkertaiset. Hain ohjelmaan, aloitin opiskelemaan suomen kieltä viime syksynä, pakkasin elämäni ja suuntasin Suomeen alkuvuodesta. Asia vaativat järjestelyjä, mutta kaikki sujui hienosti – kiitos auttavaisten suomalaisten!”
”Sataedun järjestämä koulutus antoi loistavan pohjan Suomeen asettumiselle ja ymmärryksen sekä lisäosaamisen saamiselle hoiva-alasta Suomessa. Se pohjusti minulle ja monille muille ryhmässämme opiskelleille oppisopimustyöpaikat, joiden myötä tulemme saamaan lähihoitajan pätevyyden samalla kun saamme tehdä töitä. Itse sain paikan viiden muun opiskelijan ohella Jyllin Kodeista Ikaalisista. ”
Yllä olevalla videolla Win ja Edunationin innovaatiojohtaja Harri Suominen keskustelivat opiskelijoiden tulevaisuuden suunnitelmista koulutusohjelman päätöspäivänä.
Uhrauksia perheen ja ponnisteluja uuden kotimaan eteen
Myanmarissa, kuten myös Filippiineillä ja monessa muussakin Aasian maassa, ei ole tavatonta, että jopa perheen äiti lähtee ansaitsemaan ulkomaille lasten jäädessä isovanhempien tai muiden sukulaisten huollettavaksi. Kotiin lähetettävä osuus palkasta auttaa isoa osaa suvusta pärjäämään. Näin on ollut myös Winin perheessä jo hänen Singaporen vuosiensa aikana. Perheen lapset asuvat Winin puolison vanhempien luona. Winin puoliso on IT-alan ammattilainen, jolla on oma yritys ja joka suorittaa parhaillaan tohtorin opintoja japanilaiseen yliopistoon. Hänellä myös on haaveena muuttaa myöhemmin Suomeen, jos työmahdollisuuksia aukenee.
Tilanne, jossa Win olisi jäänyt kotimaahansa, mahdollistaisi perheen yhdessä olon, mutta olisi taloudellisesti kitkuttamista sekä pitäisi muun maailman perheelle suljettuna. Toisaalta yhtälö, jossa Win olisi tuonut perheensä Singaporeen, ei sekään olisi ollut taloudellisesti kestävä ja lapset olisivat jääneet tyhjän päälle. Lisäksi Winillä ei olisi ollut mahdollisuutta paiskia pitkää päivää sairaalassa ja samalla huolehtia perheestään. Riskit Singaporessa vararikkoon ovat myös suuret jos vaikkapa sairastuminen osuu kohdalle.
”Suomessa minulla on mahdollisuus saada lapseni maailman parhaaseen kouluun samalla kun itse olen hyödyksi maallenne ja vastineeksi saan itse hyvän työpaikan.”, Win iloitsee. ”Olen ollut vasta muutaman kuukauden Suomessa, mutta saanut jo paljon. Suomi tuntuu kodilta! Tunnen olevani hyödyksi työyhteisössämme. Kielitaitoni on myös kehittynyt ja pärjään sillä jo ihan hyvin. Suomalaisten ystävien löytäminen Ikaalisista on auttanut. Lisäksi sain hiljattain Edunationilta WordDive -sovelluksen, jolla suomen kielen opiskelu on hauskaa.”, Win kertoo suomen kielellä kertoen.
”Oppisopimuskoulutus Saskysta on ollut minulle paras vaihtoehto. Opettajani on ollut tosi auttavainen, kuten myös kollegani Jyllin Kodeissa. Haluan saada töitäni ja opintojani vielä hiukan pidemmälle, kunnes tuon lapseni Suomeen. Tämän tulisi tapahtua tämän vuoden lopussa. He oppivat kielen nopeasti ja haluavat myös olla hyödyksi Suomelle tulevaisuudessa. Muutin juuri suurempaan kotiin, joten lapsille tulee löytymään omaa tilaa! Asunto sijaitsee Ikaalisissa kävelyetäisyydellä lasten koulusta sekä minun työpaikastani”, Win iloitsee.
Win on ehtinyt miettimään urakuvioita jo pidemmällekin. ”Nautin hoiva-avustajan ja lähihoitajan työstä vanhainkodissa, mutta tavoitteenani on sairaanhoitajan tutkinnon suorittaminen täydennyskoulutuksena. Olen saanut tähän Edunationilta vinkkejä ja koulutus olisi minulle jopa maksuton. Suomessa minulla on mahdollisuuksia, juuri sitä arvostan tässä maassa suuresti!”
Koulutusohjelman tulokset
Yllä olevalla videolla Win ja Edunationin Vasa Korotkova keskustelevat Winin kokemuksista kolme kuukautta ohjelman päättymisen jälkeen.
Koulutusohjelma, jonka Win suoritti 23 kanssaopiskelijan kanssa, järjestettiin 31.10.2022-31.1.2023 Sataedun kampuksella Harjavallassa. Ohjelman nimi oli ”Professional Training in Caregiving” ja se oli suunnattu jo hoiva-alalta kokemusta omaaville osaajille, jotka halusivat asettua Suomeen ja jatkokouluttautua esimerkiksi lähihoitajiksi ja osa myöhemmin sairaanhoitajiksikin. Ohjelma tarjosi perusteet suomalaisesta yhteiskunnasta ja hoiva-alan työelämästä sekä suomen kielestä. Tiivis kolmen kuukauden ohjelma tarjosi ammatillista oppia sekä mahdollisti kustannustehokkaan ja nopean mallin osallistujille päästä kouluttautumaan sekä työelämään Suomessa. Kolmen kuukauden ohjelmaa edelsi kolmen kuukauden kieliopinnot opiskelijoiden kotimaasta käsin.
Edunation kumppaneineen kokee, että Sataedun ohjelman kaltaiset lyhyt-/täydennyskoulutukset ammattilaisille ovat erinomainen tapa saada Suomeen toivottua työvoimaa. Toteutus kannattaa tehdä kuitenkin niin että koulutusohjelmaa edeltää alan aine- sekä kieliopinnot, jotta integroituminen Suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin onnistuu parhaimmalla mahdollisella tavalla.
Sataedu ammattikoulu vastasi ohjelman opetuksesta ja Edunation sen markkinoinnista sekä opiskelijoiden neuvonnasta ja suomen kielen opetuksesta ennen heidän Suomeen saapumista. Edunation lisäksi auttoi opiskelijoita yksilöllisesti oppisopimus- ja työpaikkojen etsinnässä sekä heidän valmentamisessaan työhaastatteluihin.
Osallistujista valtaosa oli filippiiniläisiä. Winin lisäksi toinenkin opiskelija oli Myanmarista. Hän on työllistynyt samaan työpaikkaan kuin Win. Ohjelmassa oli myös vietnamilainen opiskelija. Filippiiniläisistä osa saapui kotimaastansa, osa muista maista, joissa he olivat töissä mutta halusivat muutosta ja uusia mahdollisuuksia elämäänsä.
Win ja ryhmän kanssaopiskelijat ohjelman päätöspäivänä, jonka jälkeen lähes jokainen opiskelija on päässyt oppisopimuskoulutukseen työnteon ohessa.
20 osallistujista on jo oman alansa töissä
Tätä artikkelia kirjoittaessa ohjelman päättymisestä on kulunut kolme kuukautta ja 17 osallistujaa on jo saanut oppisopimustyöpaikan ja he tulevat valmistumaan lähihoitajiksi työnteon ohessa.
Kaksi opiskelijaa on työllistynyt hoiva-alalle ilman oppisopimusta. Yksi opiskelija valitsi ensin ravintola-alan, mutta on vaihtanut hoiva-alalle ja oppisopimukseen. Yksi opiskelija on muuttanut toiseen maahan ja kolme on töissä siivousalalla. Siivousalalla työskentelevistä kaksi haluaa jatkaa siivousalan töitä ainakin toistaiseksi ja yksi on siirtymässä oppisopimuskoulutukseen.
Kaikille opiskelijoille on tarjottu oman alan oppisopimuspaikkoja tai mahdollisuutta haastatteluihin ohjelman jälkeen. Yksittäiset opiskelijat eivät ole kuitenkaan mahdollisuuteen omasta valinnastaan tarttuneet. Opiskelijoiden panostamisessa mm. suomen kielen opiskeluun on ollut yksilöllisiä eroja. Motivoituneimmat ovat saaneet parhaat edellytykset jatko-opintoihin ja työllistymiseen.
Yksi kolmesta tällä hetkellä siivousalalla työskentelevistä osallistujista Marilou, vieraili Edunationin toimistolla 26.4.2023. Hän oli erittäin tyytyväinen elämäänsä Suomessa ja onnellinen työllistymisestään, joka mahdollisti hänelle myös hiljattain myönnetyn neljän vuoden kestoisen oleskeluluvan.
”Vaikka en ainakaan vielä olekaan hoiva-alan töissä, on minulla nyt hyvä pohja hyvän elämän rakentamiselle Suomessa. Olen kiinni työelämässä ja sopivassa vaiheessa voin hakea vaikkapa sairaanhoitajan koulutukseen, ja se olisi minulle vieläpä maksuton. Olen erittäin kiitollinen kaikesta saamastani avusta niin asumisen järjestelyyn kuin työllistymisessäkin neuvontaan liittyen. Olen iloinen, että voin nyt elää ja maksaa veroja Suomessa! Arvioisin onnellisuudekseni juuri nyt 8/10!”, Marilou kertoo vierailullaan.
“Suomi tuntuu kodilta!” – myös maahanmuuttajille
Yllä oleva otsikko tuli spontaanisti Win Pa Pa Minn suusta. Tällaisia kokemuksia Suomen pitää pystyä tarjoamaan suuntaamme katsoville ulkomaalaisille. Näin pysymme hyvinvointivaltiona ja maailman onnellisimpana kansana vielä ensi vuosikymmenenäkin.
On kaikkien tiedossa, että osaajapulan, joka vallitsee jo todella monella alalla, ratkaiseminen tarvitsee ripeitä ja tehokkaita tekoja. Ratkaisu ei löydy eteläisestä Euroopasta, josta ei liiemmin ole intoa Suomeen muuttaa eikä jäädä. Millään muulla maalla ei ole lyödä pöytään sellaisia argumentteja kuin ”Maailman onnellisin maa”, ”Maailman paras koulutus”, ”Maailman turvallisin maa” tai vaikkapa ”Maailman puhtain ilma”. Nämä argumentit eivät kuitenkaan yksistään riitä, vaan meidän tulee kilpailla osaajista ja tehdä heidän Suomeen saaminen ja jääminen sujuvaksi. Tarvitsemme niin veto- kuin pitovoimaa.
Maailmalla on paljon motivoituneita ihmisiä, jotka ovat valmiita Suomen uudeksi kotimaakseen valitsemaan. Usein heidän mukanaan matkustaa puoliso ja lapsiakin. Heidän arkensa sujuvaksi saaminen ja koulutus- sekä työpaikkojen järjestäminen on pitovoiman rakentamista parhaimmillaan. Ja se ei ole vain palvelus maahanmuuttajille, vaan palvelus Suomelle.
Tietoja kirjoittajasta
Tämä artikkeli on koostettu Edunationin tiimin toimesta opiskelijavierailujen yhteydessä.
